MODERNIT TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANTIIKIN AINEISTOT

  • FT Samuli Simelius, Helsingin yliopiston yliopistotutkija ja antiikintutkija

Tutkimusprojektissani tarkastelen roomalaisten kaupunkien eriarvoisuutta erityisesti talouden ja terveyden näkökulmasta. Usein uuden tutkimusprojektin käynnistäminen perustuu havaittuun puutteeseen aiemmassa tutkimuksessa. Näin oli myös omassa projektissani, mutta instituutissa työskennellessäni löysin lisäksi uusia haasteita, jotka liittyvät menneisyyden eriarvoisuuden tutkimuksen menetelmiin. Erityisesti olen pohtinut, kuinka modernien yhteiskuntien tutkimukseen kehitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa antiikin aineistoihin. Tässä kirjoituksessa tarkastelen erityisesti sitä, kuinka hyvin Gini-kerrointa voidaan käyttää antiikin materiaalin analysointiin.

Jatka lukemista ”MODERNIT TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANTIIKIN AINEISTOT”

RETKI MOSAIIKIN JÄLJILLE KAHTEEN CAPUAAN

  • Roosa Kallunki, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
  • Jasmin Lukkari, postdoc-tutkija, Helsingin yliopisto

    Toukokuinen residenssijaksomme Suomen Rooman-instituutin väistötiloissa, Villino Sforza Cesarini al Gianicolossa, sisälsi tutkimusmatkan Etelä-Italian Campanian alueella sijaitsevaan Capuaan ja sen museoihin. Syy Capuan valikoitumiselle matkakohteeksi oli siellä sijaitseva roomalainen mosaiikki, joka kuuluu Kallungin tutkimusmateriaaleihin. Sen näkeminen paikan päällä helpotti analysointityötä ja mahdollisti yksityiskohtaisten kuvien ottamisen myöhempää tarkastelua varten. Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt Capuassa sen historiallisesta merkittävyydestä huolimatta, joten uusi kokemus houkutti. Perehdyimme retken yhteydessä kaupungin ja sen alueen historiaan myös laajemmin.
Jatka lukemista ”RETKI MOSAIIKIN JÄLJILLE KAHTEEN CAPUAAN”

VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ

  • Riina Sirén, rakennusperinnön tutkimukseen suuntautunut arkkitehti, kuvittajadebytantti
  • Pauli Kallio, sarjakuvakäsikirjoittaja, kustantaja ja dj

Kuinka saada Pauli Roomaan? Lähtemällä työmatkalle. Valmistelemme Suomen Rooman-instituutissa vietetyn residenssin aikana sarjakuvakirjan kokemuksista ikuisessa kaupungissa. Pauli vetää käsikirjoittajan ja Riina kuvittajan housut jalkaan, ja matka voi alkaa.

Nautimme vara-Lantesta, ylväästä Villino Sforza Cesarinista, joulunajan 2023. Sää hellii meitä ja Suomen hankien asemesta vietämme lähes koko kaksiviikkoisen poudassa ja 17 lämpöasteessa. Puut pullistelevat appelsiineja. Ihanteellinen ilma antaa mainiot edellytykset kaupunkiin sukeltamiselle.

Jatka lukemista ”VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ”

SE TOINEN TURINI

Outi Merisalo
Romaanisen filologian professori Jyväskylän yliopistossa, keskiajan ja renessanssin kirjakulttuurin, aatehistorian ja lääketieteen historian tutkija

Villa Lanten rakennuttajan Baldassarre Turinin (1486-1543) veli, Andrea Turini (1473?-n. 1550), jää usein kuuluisan pikkuveljensä varjoon. Hänestä ei ole edes säilynyt muotokuvaa, emmekä tiedä miltä hän näytti. Andrea teki kuitenkin menestyksekkään uran ensin Pisan yliopiston professorina ja sitten paavien Klemens VII (Giulio de’ Medici) ja Paavali III (Alessandro Farnese) henkilääkärinä eli arkkiatrina. Hänen maineensa kiiri myös Ranskaan, jossa hän kuului kuningas Ludvig XII:n lääkärikuntaan ja toimi kuningas Frans I:n hovilääkärinä 1530-luvulla. Andrea Turini julkaisi Rooman-kaudellaan lukuisia teoksia, joiden kautta hän osallistui kiivaasti ajankohtaisiin terveydenhoidollisiin kiistoihin Roomassa ja laajemmin Euroopassa.

Jatka lukemista ”SE TOINEN TURINI”

JALKAPALLOON KANAVOITUI MONIA MERKITYKSIÄ FASISTISESSA ITALIASSA

Joonas Kananen
Euroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto.

Vietin kuukauden mittaisen residenssijakson Suomen Rooman-instituutissa helmikuussa 2024. Keräsin sen aikana aineistoa väitöskirjaani, jossa tutkin jalkapalloon kanavoituneita paikallisidentiteettejä Campaniassa ja Toscanassa vuosina 1926–1934. Lähestyn aihetta tilallisuuden näkökulmasta, jonka avulla tuon jalkapallostadioneiden eletyn tilan ja fasismin aikakauden mittavan stadionrakentamisen saman tutkimuksen alle.

Jatka lukemista ”JALKAPALLOON KANAVOITUI MONIA MERKITYKSIÄ FASISTISESSA ITALIASSA”

VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN

Aino Niskanen
Arkkitehtuurin historian emeritaprofessori, Aalto yliopisto

Millaista oli kurssilaisen elämä Villa Lantessa vuonna 1973? Instituutin 70-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Aino Niskanen muistelee Henrik Liliuksen johtamaa instituutin tieteellistä kurssia 51 vuoden takaa.

Hain kolmaskurssilaisena historiasta kiinnostuneena arkkitehtiopiskelijana Henrik Liliuksen johtamalle kurssille Roomaan lähes sattumalta. Tieto kurssille pääsystä tuli 12.1. ja päiväkirjani kommentoi tekstillä sydämenkuvan sisällä:
Stipendi Roomaan tuli tänään. Halleluja!!!

Jatka lukemista ”VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN”

AD FONTES – DIGITAALISTEN RESURSSIEN ÄÄRELTÄ VATIKAANIN ARKISTON ALKUPERÄISLÄHTEIDEN PARIIN

Hanna-Mari Kupari
Digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

Minulla oli ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä Suomen Rooman-instituutissa tammikuussa 2024 ja käydä tutustumassa väitöskirjani keskiössä oleviin penitentiariaattiasiakirjojen alkuperäisversioihin. Penitentiariaattiasiakirjat ovat katolisen kirkon myöhäiskeskiaikaisen niin kutsutun “paavillisen katumustuomioistuimen” eli penitentiariaatin  tuottamia juridisia asiakirjoja. Myöhäiskeskiajalla paavin kuurian virastona Roomassa toiminut penitentiariaatti käsitteli tilanteita, joissa kristityt anoivat synninpäästöjä ja erivapauksia toimia vastoin katolisen kirkon normeja.

Jatka lukemista ”AD FONTES – DIGITAALISTEN RESURSSIEN ÄÄRELTÄ VATIKAANIN ARKISTON ALKUPERÄISLÄHTEIDEN PARIIN”

KUN TRUBADUURIT SAAPUIVAT ROOMAAN – KANSANSKIELISEN KIRJALLISUUDEN JÄLJILLÄ

Susanna Niiranen
Dosentti, keskiajan ja uuden ajan alun tutkija, Jyväskylän yliopisto
Suomen Rooman instituutin tutkijastipendiaatti

Italialaisten ja oksitaanien suhde oli keskiajalla mutkattoman läheinen. Ihmiset vierailivat, työskentelivät, opiskelivat, kävivät kauppaa ja hankkivat puolisoita Alppien molemmin puolin. Keski- ja Pohjois-Italiassa guelfien ja ghibelliinien valtataistelu 1100–1200-luvuilla aiheutti kanssakäymiseen oman pikantin piirteensä, kun italialaiset viettivät poliittisista syistä aikaa maanpaossa erityisesti naapurialueella Provencessa. 

Jatka lukemista ”KUN TRUBADUURIT SAAPUIVAT ROOMAAN – KANSANSKIELISEN KIRJALLISUUDEN JÄLJILLÄ”

KYYNELEITÄ MATKALLA ROOMAAN

Eva Johanna Holmberg
Dosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Nykyisin päätös matkustaa Roomaan tuskin saa ketään kyyneliin, etenkään jos kohteena on Villa Lante maaliskuussa. Mutta kun tutkimani englantilainen protestantti ja entinen palkkasoturi Richard Norwood (1590–1675) teki päätöksen matkustaa Roomaan loppukesästä 1609, hän istahti ensitöikseen maissipeltoon keskellä flaamilaista sodan runtelemaa maaseutua ja itki katkerasti. Syynä ei ollut jalan kuljettavan matkan pituus tai heinänuha vaan päätöksen vakavuus ja synnillisyys.

Jatka lukemista ”KYYNELEITÄ MATKALLA ROOMAAN”

KYLPYHUONEITA JA KURTISAANEJA VILLA LANTESSA

Ria Berg
Suomen Rooman-instituutin johtaja

Villa Lanten suunnittelija Giulio Romano tunnetaan taidehistoriassa antiikin klassisia linjoja ihailevana arkkitehtinä ja manieristisen taiteen edelläkävijänä. Hänen tuotannollaan on kuitenkin myös pikantimpi puoli, johon kuuluu mm. kokoelma eroottisia maalauksia – joilla on tietty yhteys Villa Lanteen.

Jatka lukemista ”KYLPYHUONEITA JA KURTISAANEJA VILLA LANTESSA”